Aneriojärvi.jpg ketoneilikat.jpg rantaniitty.jpg halikonjoki_0.jpg kesa_-_copy.jpg pelto.jpg broilerinlanta_pieni.jpg tammihaka.jpg viljapelto.jpg IMG_8095_m.jpg img_9188.jpg kuurankukkia.jpg puiden takaa.jpg img_0709.jpg riistapelto_0.jpg kosteikko.jpg img_9200_m.jpg maisemapelto.jpg rypsipelto.jpg piippo ruusuruoholla.jpg
 

JÄRKI 2009-2013

    Järki-hanke käynnistyi tammikuussa 2009. Ensimmäinen 5-vuotiskausi on päättynyt 31.12.2013. Kauden johtopäätökset voit lukea tämän sivun alaosasta.

    Järki-hanketta on ensimmäisenä ollut rahoittamassa Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö. Säätiön tarkoitus on edistää suomalaisen maatalouden ja teollisuuden toimintaa sekä tukea erimuotoista sosiaali- ja kulttuuritoimintaa maassamme. Säätiön ovat perustaneet pankinjohtaja Göran Ehrnrooth ja hänen puolisonsa Louise Ehrnrooth.

    Vuoden 2011 alusta lähtien Järki-hanketta on rahoittanut myös Sophie von Julinin säätiö, jonka rahoituksella on Järki-hankkeeseen palkattu ympäristöneuvoja läntiselle Uudellemaalle. Vuonna 2012 Järki-hankkeen rahoittajiksi tulivat mukaan Suomen Kulttuurirahasto sekä Ympäristöministeriö, joista jälkimmäinen rahoittaa Järki Lanta -ravinnekierrätyshanketta. MTK säätiö on antanut hankkeelle rahoitusta osahankkeisiin Ympäristökuiskaaja ja Heinäbiomassojen polttokoe. Kauden 2009-2013 budjetti oli 970 000 euroa.

    Järki-hankkeessa edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta maatalousympäristössä - virkistyskäyttömahdollisuudet huomioon ottaen. Maataloudessa voidaan tehdä monia toimenpiteitä näiden kolmen arvokkaan asian edistämiseksi ruuan tuotannosta tinkimättä. Tutkimusten mukaan tulokset veden laadun ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi ovat kuitenkin toistaiseksi olleet riittämättömiä.

    Järki-hankkeessa on keskitytty ratkaisemaan ongelmia, jotka hidastavat näiden toimenpiteiden käyttöönottoa maatiloilla. Ratkaisukeinot vaihtelevat käytännön ongelmien helpottamisesta ympäristötukien muutosehdotuksiin. Työtä tehdään sekä ruohonjuuritasolla että päättäjätasolla. Perusajatuksena Järki-hankkeessa on edistää erityisesti niitä maatalouden ympäristönhoitotöitä, joista on useita hyötyjä samanaikaisesti.

    Järki-hanke kattaa koko Itämeren valuma-alueen Suomessa, mutta aktiivinen toiminta keskittyy eteläiseen Suomeen, erityisesti itäiseen Varsinais-Suomeen ja läntiselle Uudellemaalle.

    Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä BSAG:n ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön asiantuntijoiden kanssa.

    Järki-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii BSAG:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin ja varapuheenjohtajana LRS:n hallituksen jäsen Fredrik von Limburg Stirum. Ohjausryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Laajan asiantuntijaverkoston kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja näin saadaan hankkeen käyttöön mm. tuoreinta tutkimustietoa. Järki-hankkeessa hyviksi havaittuja toimenpiteitä ja menetelmiä viedään erityisesti niihin Itämeren maihin, joissa tietoa ja kokemusta ei vastaavista toimenpiteistä vielä paljoa ole.

    Järki 1-kauden (2009-2013) ohjausryhmä:

    Ilkka Herlin, BSAG, ohjausryhmän pj.
    Fredrik von Limburg Stirum, Luonnon- ja riistanhoitosäätiö, ohjausryhmän varapj.
    Kimmo Tiilikainen, Eduskunta
    Jaana Husu-Kallio, MMM
    Jarmo Vaittinen, ent. MMM
    Lauri Kontro, Maaseudun tulevaisuus
    Georg Ehrnrooth, Louise & Göran Ehrnroothin säätiö
    Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto
    Markku Puustinen, SYKE – Suomen ympäristökeskus
    Juha Helenius, Helsingin yliopisto
    Jyrki Aakkula, MTT - Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
    Sami Kurki, Helsingin yliopisto
    Michael Hornborg, maanviljelijä, Lohja
    Juha Hillebrandt, Pro Agria
    Liisa Pietola, MTK
    Veli-Markus Tapio, Suomen Kulttuurirahasto

    Järki-hankkeen 1-kauden (2009-2013) johtopäätökset:

    Järki-hanke teki vuosien 2009 – 2013 aikana yli 140 tilakäyntiä ja osallistui eri sidosryhmien keskusteluun maatalouden kehittämisestä niin viljelijä- kuin päättäjätasollakin. Tämän työn tuloksena Järki-hanki loi seuraavat johtopäätelmänsä.

    Jotta viljelijä voi tehdä enemmän ja parempia ympäristötekoja tarvitaan:

    1) Yhteinen laaja-alaisen keskustelun pohjalta luotu kansallinen näkemys kestävästä maataloudesta
    • Maataloutta ohjaavien tahojen parempi koordinointi, jotta saavutettaisiin kestävämpi lopputulos. 
    • Lähtökohtana keskustelulle on, että kestävä maatalous kunnioittaa ekologisia reunaehtoja, on sosiaalisesti hyväksyttävää ja tuottaa viljelijälle riittävän toimeentulon.
     
    2) Viestintää ja tiedon soveltamista niin viljelijöille kuin kuluttajille
    • Tarvitaan resursseja tiedon tiivistämiseen, havainnollistamiseen ja viestintään.
    • Tieteellisen tiedon käyttöönottoon tarvitaan myös kehitystyötä ja resursseja.
    • Niin onnistumisista kuin epäonnistumisistakin oppimista
    • Kehitetään viljelijöiden ja maatalousneuvojien ammattitaitoa maatalouden ympäristöasioissa.
     
    3) Uusien toimintatapojen käytön testaamista
    • Vauhditetaan vesien ja luonnon monimuotoisuuden suojelua kokeilukulttuurin avulla
    • Kokeiluissa sallitaan myös epäonnistumiset ja niiden kompensointi. 
    • Konkreettiset teot saattavat muuttaa asenteita tehokkaammin kuin tieto.
     
    4) Byrokratian vähentämistä ja pullonkaulojen poistamista
    • Järkeistetään viljelijän paperityön määrää.
    • Maatalouden ympäristösääntelyn tulee olla nykyistä pysyvämpää, jotta viljelijät pystyisivät tekemään pitkän aikajänteen päätöksiä.
    • Kartoitetaan ja poistetaan lainsäädännön ja sen toimeenpanon ongelmakohdat, jotka haittaavat ympäristöystävällistä ruuan tuotantoa.
     
    5) Keinoja ja rohkaisua viljelijälle pitkän tähtäimen suunnitteluun
    • Viljelijä tarvitsee tietoa toteuttamiensa toimenpiteiden vaikutuksista työvälineeksi toiminnan parantamiseen. Esimerkiksi ravinnetaseiden laskenta ja analysointi on tällainen työkalu.
    • Osoitetaan, että maatalousympäristöstä huolehtiminen on sijoitus tulevaisuuteen.
     
    Järki-hanke peräänkuuluttaa yhteistä ja laaja-alaista keskustelua siitä, mitä kestävä maatalous Suomessa voisi olla. Kestävän maatalouden tulisi kattaa ainakin oheiset reunaehdot.

    Järki-näkemyksen mukaan kestävä maatalous:

    • tuottaa ravintoa kaikille mahdollisimman läheltä tulevista raaka-aineista

    • perustuu ravinteiden kierrätykseen

    • ylläpitää maan kasvukuntoa

      • orgaaninen aines

      • maan rakenne

      • vesitalous

    • ylläpitää maatalousluonnon monimuotoisuutta

      • laiduntavat eläimet

      • pientareet, metsän reunat ym.

    • varautuu ilmastonmuutokseen

    • hyödyntää märehtijöiden kykyä muuntaa nurmi ihmiselle soveltuvaksi ravinnoksi

    Takaisin sivulle Mikä Järki-hanke?