ketoneilikat.jpg IMG_8095_m.jpg halikonjoki_0.jpg img_9200_m.jpg img_9188.jpg broilerinlanta_pieni.jpg riistapelto_0.jpg Aneriojärvi.jpg img_0709.jpg pelto.jpg maisemapelto.jpg rypsipelto.jpg viljapelto.jpg kosteikko.jpg kuurankukkia.jpg tammihaka.jpg kesa_-_copy.jpg puiden takaa.jpg rantaniitty.jpg piippo ruusuruoholla.jpg
 

Viljelijät

    Viljelijät eli ruuan tuottajat ovat konkreettisen työn tekijöitä maatalousympäristössä. Viljelijän valinnat vaikuttavat ratkaisevasti maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuteen, virkistyskäytön mahdollisuuksiin ja vesistöjen ravinnekuormitukseen. Mitä vaihtoehtoja viljelijöillä on, ja kuinka suosittua ympäristön huomioiminen on tuottajien keskuudessa?

     

    Tilanne

    Kaudella 2007-2013 n. 90 % suomalaisista viljelijöistä oli sitoutunut ympäristötukeen. Se on ylivoimaisesti korkein määrä koko Euroopassa. Syynä tähän on Suomen ympäristötukiohjelman rakenne, joka on suunniteltu kaikille viljelijöille sopivaksi. Eri maiden ympäristötukiohjelmat poikkeavat toisistaan merkittävästi. Uusi maatalouden ohjelmakausi alkaa keväällä 2015, jolloin nähdään, tuleeko tähän sitoumusasteeseen muutoksia Suomessa. Kaudella 2014-2020 puhutaan ympäristökorvausohjelmasta, ei tuesta. Ympäristökorvaus ei kuitenkaan ole viljelijöiden ainoa keino tehdä ympäristötöitä tilalla.

    Lue lisää...

    Maatilat ovat rajussa rakennemuutoksessa. Pienet tilat lopettavat, suuret laajentavat. Vuonna 2008 maatiloja oli maassamme n. 65 802 ja vuonna 2012 tiloja oli enää 59 042 (ks. lisää Maataloustilastot).

    Viljelijät ovat hyvin monimuotoinen ammattiryhmä, mukana on suurtiloja, pientiloja, luomua, biodynaamista viljelyä, tehotuotantoa, kutsumustyöläisiä, puolipakolla työtä tekeviä, perikuntia, sivutoimisia harrastajia jne. Tätä ammattikuntaa kokonaisuudessaan ei voi mennä leimaamaan vain yhdellä tavalla toimivaksi joukoksi.

    Kaikki viljelijät eivät arkityössään ole riittävästi tietoisia ympäristötoimenpiteiden vaikutuksista, eivätkä välttämättä ole motivoituneita niitä tekemään. Toiset viljelijät taas arvostavat lähiluontoa tosi korkealle, ja mielellään pitävät siitä huolta, mm. ympäristökorvausten mahdollistamien toimenpiteiden avulla.

    Yhteistä kaikille viljelijöille on, että  viljelijöitä rasittaa ja hämmentää epätietoisuus väitteiden paikkansa pitävyydestä. Tutkimustulokset esim. ympäristötukitoimenpiteiden vaikutuksista ravinnekuormituksen vähenemiseksi ovat  ristiriitaisia, mikä aiheuttaa turhautumista viljelijöissä.

    Ympäristötukiin liittyvä paperityö jatkuvine muutoksineen, ja epävarmuustekijöineen syö motivaatiota viljelijöiltä. Viljelijän työ on niin tarkkaan kontrolloitua, että ylimääräiset ympäristön hyväksi tehtävät viranomaisten laatimat vaatimukset tuntuvat monista viljelijöistä rasitteilta, vaikka ympäristön hyväksi mielellään toimittaisiinkin.

    On muistettava, että tukia saavat muidenkin maiden viljelijät.  Hollantilainen viljelijä saa korkeimmat tuet Euroopassa. Lannoitteitta käytetään muissakin maissa (monissa maissa paljon enemmän kuin Suomessa) ja ympäristöhaittoja ruuan tehotuotannosta syntyy kaikkialla.

     


    Tavoitteet

    Jotta ympäristö voitaisiin paremmin huomioida maataloudessa, tulee yhteiskunnan taholta:

    - asettaa selkeämmät tavoitteet koko ympäristökorvausjärjestelmälle

    - lisätä neuvontaa ympäristökorvauksista ja -toimenpiteistä

    - lisätä positiivista asennekasvatusta

    - kehittää ja viedä kentälle selkeitä mittareita toimenpiteiden ympäristövaikutuksista

    - antaa viljelijöille selkeitä vastauksia ristiriitaisiin kysymyksiin

    Järki-hanke teetti vuonna 2013 tutkimustietoon perustuvan raportin "Totta vai tarua?", jossa käytiin läpi erilaisia uskomuksia, joita usein nousee esille. Lue raportti tästä (pdf), ja huomaa, etteivät asiat ole kovinkaan mustavalkoisia...

    Näin viljelijöille saadaan selkeä näkemys siitä, mitä pitää ja mitä kannattaa tehdä ympäristön hyväksi. Viljelijäväestöstä osa on jo hyvin ympäristötietoisia - kuten on osa muistakin ammattiryhmistä. Miten saada kaikki kansalaiset ympäristötietoisiksi - se on kysymys joka koskettaa ihmisten arvomaailmaa laajemmin.

     


    Tehtävää

    Jotta tavoitteet voitaisiin saavuttaa, tulee:

    - ottaa viljelijät mukaan entistä aktiivisemmin suunnittelemaan ympäristökorvausjärjestelmää

    - suunnata ympäristöneuvontaan reilusti lisää resursseja

    - luoda ympäristökorvausjärjestelmä, joka kannustaa viljelijöitä ympäristöystävällisiin valintoihin

    - luoda uusia toimintamalleja, joissa viljelijät voivat itse aktiivisemmin olla mukana vaikuttamassa oman kylän ympäristötoimenpiteisiin yhteistyössä naapurien ja perheiden kanssa