pelto.jpg rantaniitty.jpg kuurankukkia.jpg kosteikko.jpg IMG_8095_m.jpg img_9200_m.jpg piippo ruusuruoholla.jpg broilerinlanta_pieni.jpg puiden takaa.jpg viljapelto.jpg rypsipelto.jpg tammihaka.jpg img_9188.jpg kesa_-_copy.jpg Aneriojärvi.jpg maisemapelto.jpg img_0709.jpg ketoneilikat.jpg riistapelto_0.jpg halikonjoki_0.jpg
 

Neuvonta

    Entisaikaan maanviljelyn taidot siirtyivät isältä pojalle. Nykyisin tietoa on niin valtava määrä, että vain harvat hallitsevat maatalouden koko paketin. Pelkästään tukibyrokratian hallitseminen vaatii usein erityistä tukijärjestelmän asiantuntemusta. Uudet viljelijät ovat jopa velvollisia suorittamaan maatalousalan koulutuksen ennen maatalousyrittäjäksi ryhtymistä.

    Maatalousneuvojat ovat viljelijälle kullan kallis apu viljelysuunnitelmien laatimisessa ja tukipapereiden täyttämisessä. Tämän lisäksi neuvontaa on tarjottu viljelijöille ympäristöasioissa, tosin aivan liian vähän. Mikäli neuvonta on maksullista, kuten se usein on, viljelijät eivät välttämättä neuvontaa halua, varsinkin jos se tietää tulonmenetystä taikka lisätyötä ilman kunnollista korvausta.

    Maatalouden ympäristöön liittyvää neuvontaa tarvitaan lisää ja paljon. Tilakohtainen neuvonta on kaikkein tuloksikkainta. Tärkeää olisi innostaa myös varsinaiset maatalousneuvojat enemmän mukaan ympäristöasioista tiedottamiseen. Hyvin suunnitellusti ympäristötoimenpiteillä voi olla viljelijälle myös taloudellista hyötyä.

    Tilanne

    Maatalousneuvojia on Suomessa useissa organisaatioissa, lisäksi on yksityisiä neuvojia. Pääosa neuvojista työskentelee perusmaatalouden parissa. Ympäristöasioihin keskittynyt neuvonta on vahvasti erillään perusneuvonnasta.

    Lue lisää...

    Ns. täydentäviin ehtoihin liittyvä tilaneuvonta on tullut viljelijöille tuetuksi palveluksi vuodesta 2007 lähtien. Tilaneuvontajärjestelmäksi nimetyn neuvonnan mukaista tukea voi saada lakisääteisistä hoitovaatimuksista ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista kuten pohjavesien suojelusta, rehuista tai eläinten hyvinvoinnista annetusta neuvonnasta. Osa näistä on suoraan yhteydessä ravinnekuormitukseen ja luonnon monimuotoisuuteen.

    Tilaneuvonta (engl. Farm Advisory Service eli lyhenne FAS) ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut Suomessa kovinkaan suosittua. Siitä on tiedotettu melko vähäisesti. Monissa muissa Euroopan maissa tämä jäsenmaille yhteinen järjestelmä on erittäin tehokkaasti hyödynnetty.
     
    Järki-hanke osallistui vuonna 2009 asiaa käsitelleeseen työpajaan Brysselissä. Tästä linkistä näet työpajan jälkeen kootun englanninkielisen opaskirjan, jossa eri Euroopan maista tulleita ideoita siitä, miten vesiensuojelu voitaisiin paremmin integroida tilaneuvontajärjestelmään: ec.europa.eu/environment/water/quantity/pdf/FAShandbk.pdf

    Lue MAVI:n sivuilta Suomen tilaneuvontajärjestelmästä:

    www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/tilaneuvonta.html

    Yksisivuinen esite on tehty vuonna 2005 tilaneuvontajärjestelmästä:

    www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/esitteet/5hSVUUqR8/Tilaneuvontajarjestelma.pdf


    Muun neuvonnan tilanne

    Neuvojat toimivat joko yksityisesti tai jonkun neuvontaorganisaation palkkalistoilla. Neuvonta on jakautunut ympäristöasioissa melko selkeästi kahteen osaan: erityistukineuvontaan ja perustoimenpiteiden neuvontaan.  Usein työtä tekevät eri henkilöt, eikä tieto potentiaalisista ympäristöhoitokohteista aina käy selväksi viljelijöillekään perusneuvonnan yhteydessä. Erityistukineuvonta vaatii erilaista ammattitaitoa kuin viljelysuunnitelmien tekeminen ja tukipapereiden täyttö, ja vain harvalla neuvojalla on hallinnassa koko kenttä. 

    Suurin neuvontajärjestö Suomessa on ProAgria, jonka alaisuudessa toimiva neuvontajärjestö Maa- ja kotitalousnaiset on maataloussektorilla keskittynyt erityisesti luonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon neuvontaan. Yksityiset neuvojat ovat rekisteröityneet omaksi järjestöksi, Yksityiset maaseutuneuvojat ry.

    Nykyisin neuvonta-apua tarvitsevat myös rekisteröidyt yhdistykset, joilla on mahdollisuus hakea erityisympäristötukea perinnebiotooppien hoitoon, luonnon- ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseksi ja kosteikkojen hoitamiseksi. Lisäksi yhdistykset voivat hakea ei-tuotannollisten investointien tukea perinnebiotooppien peruskunnostukseen ja kosteikkojen perustamiseen. Lisätietoja Mavin nettisivuilta.


    Tavoitteet

    1) Paljon nykyistä enemmän ympäristöneuvontaa viljelijöille (tulossa 2015 osana uutta maaseudun kehittämisohjelmaa)

    2) Maatalousneuvojille lisätietoa ympäristöasioista

    3) Tiiviimpää yhteistyötä eri osa-aloille erikoistuneiden neuvojien välillä

     


    Tehtävää

    Uuden ympäristöneuvontajärjestelmän (ja sen rahoituksen) suunnittelu ja käyttöönotto tulevalle ympäristötuen ohjelmakaudelle, tavoitteena  lisätä viljelijöiden ympäristötietoutta neuvonnan kautta.

    Neuvonnan hinta tulisi saada matalammaksi. Monissa neuvontahankkeissa kylläkin neuvontaa tehdään jopa ilmaiseksi, mutta se ei ole ratkaisu, vaan väliaikaista helpotusta tilanteeseen.

    Ympäristöneuvontaa tarvitaan myös muissa alan toimijaryhmissä: Esim. kuntien maaseutusihteerit eivät nykyisin saa riittävästi ympäristöpainotteista koulutusta, joten koulutusta tarvitaan kaikilla osa-alueilla. Usein virkamiesten koulutus liittyy tukiuudistuksiin.

    Keskustelu neuvojien sertifioinnista tulisi käynnistää lähiaikoina.

    Koska neuvojien määrää tulee lisätä, tulee myös neuvojakoulutusta lisätä. Nykyisille neuvojille tulee varmistaa ajankohtaisen tiedon saatavuus ja jatkuva lisäkoulutus.

    Jotta tulevaisuudessa kentällä voisi toimia päteviä neuvojia, ympäristö- ja maatalousalan koulutusohjelmissa ympäristöneuvonta tulisi ottaa paremmin mukaan, asian edistäminen pitää käynnistää välittömästi.