halikonjoki_0.jpg img_9188.jpg ketoneilikat.jpg kesa_-_copy.jpg maisemapelto.jpg riistapelto_0.jpg IMG_8095_m.jpg Aneriojärvi.jpg kosteikko.jpg kuurankukkia.jpg tammihaka.jpg puiden takaa.jpg viljapelto.jpg img_9200_m.jpg rypsipelto.jpg piippo ruusuruoholla.jpg img_0709.jpg rantaniitty.jpg pelto.jpg broilerinlanta_pieni.jpg
 

Vanhat konstit

     

    Kaikkea ei tarvitse keksiä alusta pitäen uudestaan luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun edistämiseksi. Monia hyviä toimenpiteitä on jo käytössä, ja niihin on myös mahdollista saada rahoitusta. Hyviä toimintatapoja kannattaa jatkaa ja niiden käyttökelpoisuutta tulee edelleen kehittää. 

    Tässä listaa muutamista menetelmistä, joilla ravinnekuormaa voidaan vähentää ja/tai monimuotoisuutta edistää maatalousympäristössä:

    Pellon kunnosta huolehtiminen
    Hyödyt: ravinnekuormituksen vähentäminen

    Ennen kuin puhutaan ravinnehuuhtouman pysäyttämisestä suojavyöhykkeillä ja kosteikoilla, tulisi huomio kiinnittää pellon kuntoon. Kun pellon rakenne, ph ja vesitalous ovat kunnossa, myös ravinteet ovat paremmin viljelykasvien käytettävissä.
    Perustietoa maaperästä ja pellon kunnosta löytyy seuraavasta julkaisusta: Maaperän prosessit, pellon kunnon ja ympäristönhoidon perusta. Toimittanut Laura Alakukku 2006. http://www.mtt.fi/met/pdf/met82.pdf

    Luomutuotanto
    Hyödyt: ravinnekuormituksen vähentäminen, luonnon monimuotoisuuden edistämineneläinten hyvinvointi

    Luomu eli luonnonmukainen viljely on tulevaisuuden viljelytapa. Se perustuu lannan käyttöön lannoitteena ja puhtaaseen, torjunta-aineettomaan viljelytapaan. Fosforin on arvioitu loppuvan maapallolta 50-100 vuoden kuluessa. Sen jälkeen ei uutta fosforia enää keinolannoitteena voida käyttää, jolloin lannassa ja muissa eloperäisissä "jätteissä" olevat ravinteet muuttuvat arvokkaaksi aineeksi. Luomutuotannossa hyödynnettävä biologinen typensidonta säästää typpiväkilannoitteiden valmistuksen, kuljetuksen ja levityksen aiheuttamilta kasvihuonekaasupäästöiltä.

    Luomutuotanto ei aina suoraan merkitse ravinnekuormituksen vähentämistä. Luomu voi jopa lisätä ravinnekuormaa, koska siinä peltojen muokkaus on tärkeä osa viljelykiertoa, jotta rikkakasvit saataisiin pidettyä loitolla. Mutta ravinnekuormaa vähentää se, että lanta saadaan hyötykäyttöön, eikä tarvita lisäravinteita maatalouden ulkopuolelta. Ravinteiden kierrättäminen vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta.

    Luomuviljelyn valvontajärjestelmä on raskas, ja se on jarruttanut monella viljelijällä siirtymästä luomuun. Viime aikojen lannoitteiden hinnan nousut ovat nopeuttaneet siirtymistä, ja luomuviljelyn määrä onkin nousussa. Luomussa ei ole kyse viherpiipertämisestä vaan normaalista viljelystä kestävän kehityksen mukaisin menetelmin.
    Luomutietopankista löytyy lisätietoa luomuviljelystä.

    Säätösalaojitus
    Hyödyt: ravinnekuormituksen vähentäminen

    Toisin kuin usein luullaan, myös salaojien kautta kulkeutuu ravinteita vesistöihin. Kaltevilla pinnoilla pääosa ravinnekuormasta tulee pintavaluntana, mutta tasaisilla mailla salaojista. Säätösalaojituksella pyritään vaikuttamaan typen kiertoon maaperässä ja vähentämään ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Suomalaisten mallilaskelmien mukaan säätösalaojitus vähensi vuotuista typpikuormitusta enimmillään 3-13 %. Laskelmien perusteella se vähensi erityisesti kesäaikaista typpikuormitusta ja siirsi huuhtoumia loppusyksyyn. Eräässä ruotsalaisessa kokeellisessa tutkimuksessa säätösalaojitus vähensi kahden vuoden aikana nitraattitypen huuhtoutumista 78-94 % ja fosforin huuhtoutumista 58-85 %. Lähde: Salaojituksen tavoiteohjelma 2020 s. 18-19: http://www.salaojayhdistys.fi/pdf/tavoiteohjelma.pdf
    Lue lisää: http://www.maaseutu.fi/attachments/verkostoyksikko/5HZoCKgyN/saatosalaojitus_kevyt_resoluutio.pdf

     

    Lannan levittäminen nurmelle sijoittamistekniikalla
    Hyödyt: ravinnekuormituksen vähentäminen

    Merkittävä ravinnekuormituksen lähde maataloudessa on nurmelle levitetty lietelanta, mikäli rankkasade seuraa levityspäivää. Jos lietelanta viedäänkin jo levitysvaiheessa maan sisään, säästytään suurilta huuhtoumilta vesistöihin. Menetelmää kutsutaan sijoittamiseksi. Lietelannan sijoittaminen on yksi nykyisistä erityisympäristötuen toimenpiteistä. Sijoittavia laitteita ei vielä tiloilla ole paljon. Niiden käyttöönottoa tulisi tukea esim. ympäristöinvestointeinta.

    Ks. vuoden 2010 erityistukihakulomake "Lietelannan sijoittaminen, Lnro 258", jonka lopussa ohjeet ja ehdot tuen myöntämiseksi.
    Katso lakiasetus lannan levityksestä: Nitraattidirektiivi: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000931

    Ravinteiden tehokkaan kierrättämisen  takia lannan käyttö lannoitteena (eli sen levittäminen pelloille) on tärkeää ja kannatettavaa. Jotta lanta saataisiin parhaiten viljelykasvien käyttöön, on sen levitysajankohdalla ja -menetelmällä merkitystä. Syksyinen lannan levitys ei ole kustannustehokasta, sillä syys-, talvi- ja kevätsateet saattavat syksyllä levitetystä lantakuormasta hulauttaa vesistöihin ison osan.  Lisätietoa lannan hyötykäytöstä löytyy tästä esitteestä: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=64484&lan=Fi
     

    Suojavyöhykkeet
    Hyödyt: ravinnekuormituksen vähentäminen, luonnon monimuotoisuuden edistäminen, virkistyskäytön lisääminen

    Suojavyöhykkeet ovat varmasti tunnetuin ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtäävä toimenpide. Se mainitaan lähes aina esimerkkinä toimenpiteistä. Kuitenkin se on vain yksi toimenpide muiden joukossa. Yksin suojavyöhykkeillä ei ravinnekuormitusta pysäytetä. Hyvin hoidetulla suojavyöhykkeellä voidaan pintavalunnan mukana kulkeutuvasta eroosioaineksesta puolet ja fosforikuormasta vähentää kolmanneksen verran.

    Suojavyöhykkeillä on runsaasti muitakin hyviä ympäristövaikutuksia: ne lisäävät peltomaalla luonnon monimuotoisuutta ja monipuolistavat maisemakuvaa. Suojavyöhykkeillä kulkeminen on vaivattomampaa kuin viljapellossa, jonka tallaaminen ei muutenkaan ole suotavaa. Myös riistaeläimet saattavat viihtyä matalilla suojavyöhykkeillä (mm. peltopyyt).

    Katso Suojavyöhykkeiden hoitokortti
    Uusmaalainen esite suojavyöhykkeistä "Suojavyöhyke kannattaa"
     

    Kosteikot
    Hyödyt: ravinnekuormituksen vähentäminen, luonnon monimuotoisuuden edistäminen
    Parin viime vuoden aikana julkisessa keskustelussa on kosteikot nostettu yhdeksi päätoimenpiteeksi ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Kosteikon vesiensuojelullinen tavoite on pysäyttää kiintoaineksen ja ravinteiden huuhtoumaa suurempiin vesistöihin. Oikein mitoitettu kosteikko nappaa hyvin ravinteita, mutta silti kosteikot eivät yksin ratkaise maatalouden ravinnekuormitusongelmaa. Liian pienet kosteikot (suhteessa valuma-alueen pinta-alaan) saattavat toimia jopa ravinnekuormitusta lisäävästi.

    Suomen ympäristökeskuksen tutkija Markku Puustinen on arvioinut, että Suomessa noin 650 000 peltohehtaarin vedet voitaisiin käsitellä kosteikoissa. Tämä edellyttäisi 45 000 kosteikon perustamista. Niiden kokonaisvaikutus olisi noin 5 % koko maatalouden vesistökuormituksesta.

    Kosteikon vaikutukset luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi, tulvien tasaamisessa ja maisemarakenteen monipuolistamisessa ovat kuitenkin kiistattomat. Samaten kosteikot voivat merkittävästi lisätä maatalousalueen virkistyskäytön mahdollisuuksia. Kosteikot ovat paras esimerkki maatalouden ympäristötoimenpiteistä, joilla on monia positiivisia vaikutuksia.

    Kosteikkojen perustamiseen suunnattu tuki "ei-tuotannollisten investointien tuki" nousi vuodeksi 2010. Tukea voi nyt saada jopa 11 500 € / hehtaari yli puolen hehtaarin kosteikoilla. Pienemmissä kohteissa tuki on 3226 euroa / kosteikko.

    Lue lisää:
    Kosteikkojen käytännön suunnitteluopas (Hagelberg et al. 2010 / TEHO-hanke)
    Katso myös Kosteikkojen hoitokortti sekä Metsästäjäin Keskusjärjestön (MKJ) kosteikkosivut.
     

    Muita tehokkaita toimenpiteitä tulee myöhemmin lisää esittelyyn tälle sivulle.