rypsipelto.jpg kuurankukkia.jpg kosteikko.jpg halikonjoki_0.jpg maisemapelto.jpg viljapelto.jpg kesa_-_copy.jpg puiden takaa.jpg Aneriojärvi.jpg ketoneilikat.jpg tammihaka.jpg img_9200_m.jpg piippo ruusuruoholla.jpg IMG_8095_m.jpg rantaniitty.jpg img_9188.jpg img_0709.jpg riistapelto_0.jpg broilerinlanta_pieni.jpg pelto.jpg
 

Kuluttajat (in Swedish)

    Kuluttajien rooli maatalouden ympäristökysymyksissä on suuri. Näkyykö kuluttajien huoli ympäristöongelmista ostotavoissa? Onko kuluttajilla riittävästi tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista, saati sitten niiden vaikutuksista Itämeren rehevöitymiseen tai luonnon monimuotoisuuteen?
     
     

    Tilanne

    Yhä suurempi osa kuluttajista alkaa olla kiinnostuneita ruuan ympäristövaikutuksista. Kuluttajien käyttäytymisessä on vielä paljon parantamisen varaa: suuri ympäristöongelma on jo pelkästään se, että ruokaa heitetään pois valtavia määriä päivittäin. Onko maapallon toisella puolella kasvatettu banaani kulkenut pitkän matkan Suomeen vain päätyäkseen kaatopaikalle? Entä onko meidän syötävä joka päivä liharuokia?

    Tiedostavat kuluttajat seuraavat tarkasti, mutta osa ei vielä ole kiinnostunut asiasta, tai kokee, ettei voi vaikuttaa asioihin omilla valinnoillaan. Tutkimusten mukaan ympäristöystävällisyyttä kannattavat kuluttajatkaan eivät valitse ostohetkellä ympäristöystävällisiä tuotteita kovinkaan usein.

    Lue lisää...

    Kaupunkilaiskuluttajilla saattaa olla hämärtynyt käsitys ruuan alkuperästä ja maataloudesta. Joskus voidaan lantaa pellolle levittävää viljelijää virheellisesti pitää jopa rikollisena ympäristön saastuttajana, vaikka tärkeää olisi juuri käyttää kaikki lanta peltojen lannoituksessa (ohjeiden mukaisesti, luonnollisestikin).

    Kuluttajilla ei ole riittävästi tietoa eikä motiivia ympäristöystävällisiin ruokavalintoihin. Viime vuosina on kehitetty erilaisia mittareita ruuan ympäristövaikutusten selvittämiseksi, mutta useimmiten mittarit keskittyvät ilmastovaikutuksiin, ei niinkään vesistöjen rehevöitymiseen tai luonnon monimuotoisuuteen. Yleispäteviä ohjeita on mahdotonta antaa, koska muuttujia on valtava määrä. Ilmastovaikutusten kannalta esimerkiksi on suuri ero, kasvaako tomaatti bioenergialla vai fossiilisilla polttoaineilla lämmitetyssä kasvihuoneessa.

    Lue artikkeli Helsingin Sanomissa kuluttajien kiinnostuksesta vastuullisesti tuotettuun ruokaan (kirj. MTT:n tutkijat Juha-Matti Katajajuuri ja Sari Forssman-Hugg, 19.3.2006)

    Miten syödä ympäristöä säästäen? www.laatuketju.fi

    Lue lisää kuluttajien ostokäyttäytymisestä: Laatu- ja vastuunäkemyksiä elintarvikeketjussa (MTT 83):
    http://www.mtt.fi/met/pdf/met83.pdf

    Lue Maa- ja metsätalousministeriön teettämä Ruokastrategian taustaselvitys 24.6.2009:
    http://www.mmm.fi/attachments/elintarvikkeet/5HKe7TYp2/Ruokastrategia_taustaselvitys.pdf_UUSI.pdf

    Mittatikku-hanke / Suomen ympäristökeskus
     


    Tavoitteet

    Kuluttajien tulisi saada runsaasti lisätietoa elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista. Sellaiset kuluttajat, jotka ovat jo huolissaan ympäristöstä, eivät saa riittävästi tietoa. Toisaalta ne kuluttajat, joita asia ei vielä huoleta yhtään, tarvitsisivat perustietoa, jotta oppisivat ottamaan ympäristön huomioon ostotilanteessa.

    Tavoitteena tulee olla

    1) lisätä kuluttajien tietoa ympäristöystävällisistä tuotteista

    2) muuttaa kulutuskäyttäytymistä kestävämpään suuntaan

     


    Tehtävää

    1) Tietoa kuluttajille erilaisin kampanjoin. Kuluttajaa ei voida pakottaa mihinkään valintoihin, vaan muutoksen tulee lähteä kuluttajasta itsestään. Suosimalla ympäristöystävällisesti tuotettuja tuotteita kuluttaja ohjaa myös tuotantoa ympäristöystävällisempään suuntaan.

    Lue lisää...

    Esimerkiksi ostamalla luomutuotteita (edes silloin tällöin) kuluttaja voi olla varma, että ruoka on tuotettu ympäristöä säästävästi ja eettisesti. Kuitenkin luomun osuus kaupan myynnistä on vain 0,5-4% (vaihtelut tuoteryhmittäin). Puhtaasti tuotettua ruokaa, ravinteiden kierrätystä ja eläinten virikkeellistä hyvinvointia vaativan kuluttajan tulisi siirtyä luomun ostajaksi.

    2) Ympäristökasvatusta asiasta lapsille ja nuorille. Koulujen ja julkisten ruokaloiden ruokalistoille ympäristöystävälliset tuotteet.

    3) Vanhat tavat käyttöön: säästäväisyys kunniaan, ruokaa ei saa heittää pois. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan ruuan pois heittämisellä on ennakoitua suuremmat ympäristövaikutukset. Lue lisää...

    4) Ympäristöjalanjälki etiketteihin. Työ on käynnissä, mutta tehtävä ei ole yksinkertainen, eikä välttämättä tule onnistumaan. Kuluttajille siitä kuitenkin olisi hyötyä. Merkkejä ei tuotteissa saa olla liikaa, muuten kuluttajat eivät erota niitä enää toisistaan. 

    MTT:ssä on tehty paljon tutkimusta ruuan ympäristövaikutuksista, katso tutkija Juha-Matti Katajajuuren esitelmä "Mittatikun uudet sovellukset"